Lapsen säännöllinen tapaaminen, osa 3
Tekstit perustuvat omaan kokemukseeni aiheesta.
Tytöt otettiin huostaan eri aikoihin, ja aluksi näin Neaa 1-2 kertaa viikossa puolen vuoden ajan. Kaksi kuukautta ennen varsinaista sijoitusta tapaamisia vähennettiin omasta tahdostani kerraksi viikkoon. Tämä siksi, että Nean olisi helpompi tottua siihen, että näemme harvemmin.
Nelliä näimme heti tapahtuneen jälkeen kerran viikossa, oman voinnin salliessa.
20.kesäkuuta 2019 alkaen olemme nähneet tyttöjä erikseen. Neaa Tampereella ja siskoni kotona, Nelliä näimmeVantaalla, kunnes hän siirtyi siskoni kotiin jonka jälkeen näimme häntä siellä ja välillä tapaamispaikalla. Joskus tavataan tyttöjä vähän missä sattuu. Mutta nykyään näemme useammin myös täällä kotonamme Vantaalla, koko perhe yhdessä.
Koronan aikana tyttöjen tapaamiset jäivät vähiin. Helmikuussa 2020 näimme mummolassa ja seuraavan kerran vasta toukokuussa täällä Vantaalla. Tämä harmitti paljon etenkin Neaa ja ikävä tuli useammin. Kerran hän oli sanonut, että ”minä lähden Tampereelle tapaamaan Miia-äitiä” ja lähtenyt tomerasti kävelemään tietä pitkin. Siskoni pysäytti Nean ja sanoi, ettei nyt voida mennä Tampereelle mutta voidaan soittaa videopuhelu äidille. Tämä kertoo, kuinka tärkeää on tavata lapsia säännöllisesti.
Kommentit